Fysiologia

Fretti on näätäeläimiin kuuluva hilleristä kesytetty, ihmisen jalostama eläinlaji. Frettiä pidetään pääasiassa lemmikkinä, mutta myös metsästyksessä apurina sekä turkiseläimenä.

IMG_14608
Fretin koko

Aikuinen naarasfretti

  • Paino: n. 400-1400g,
  • Pituus: n. 24-32cm + häntä noin 13-18cm.

Aikuinen urosfretti

  • Paino: n. 1200-3100g
  • Pituus: n. 30-45cm + häntä noin 16-22cm.

Fretin paino vaihtelee vuodenajan mukaan paljonkin. Painon vaihteluun vaikuttaa myös ikä, terveys, leikkaamattomuus, energiataso, liikunta ja ruokavalio. Keväällä fretti saattaa pudottaa jopa puolet painostaan. Syksyllä sitten taas kerätään lisää painoa.

Katso lisää anatomiasta ›

Katso lisää väreistä ja kuvioinneista ›

Fretin haju

Fretin ominaishaju saattaa yllättää. Hajuun kannattaa tutustua ennen fretin hankintapäätöksen tekemistä. Toisten ihmisten mielestä fretin haju on sietämätön, toiset taas pitävät sitä hyvinkin miellyttävänä. Silloin tällöin fretti joutuu jopa vaihtamaan kotia hajunsa vuoksi.

Fretillä on näätäeläimelle tyypilliseen tapaan anaalirauhaset, jotka sijaitsevat peräaukon etupuolella. Fretti tyhjentää anaalirauhasensa tultuaan ahdistelluksi, pelästytetyksi tai ihan muuten vaan harmistuessaan. Tyhjennys voi tapahtua myös silloin, kun fretti rentoutuu kunnolla. Haju on hyvin voimakas ja pistävä, mutta helpottuu yleensä tuulettamalla ja pesemällä mahdolliset tekstiilit, jotka ovat joutuneet anaalirauhaseritteen kanssa tekemisiin. Haju ei ole niin voimakas, että sen vuoksi anaalirauhasia lähdettäisiin poistamaan. Rauhasten poisto vaatii yleensä pidempiaikaisen paikallisen tulehduksen tai jonkin muun terveyteen liittyvän syyn.

Frettikodissa fretin hajujen vähentämistä auttaa vessalaatikoiden säännöllinen siivous, nukkumapaikkojen siivous ja pesu, kunnollisen ruuan syöttäminen fretille sekä mahdollisten vahinkokakkapaikkojen ahkera siivous ja pesu.

279347_10150239361969118_6720198_o

Biologinen alkuperä

Fretin biologisesta alkuperästä kuulee monenlaisia arveluita. Tosiasia kuitenkin on todennäköisesti se, että fretin jalostuksessa on käytetty lähes kaikkia niitä hillerin lajeja, jotka fretin kanssa lisääntyy onnistuneesti ja joita on mahdollista käyttää. Kun fretin geeniperimää tutkitaan, löytyy sieltä melko paljon eroja eri frettien kesken. Osalla on selviä viitteitä eurooppalaiseen villihilleriin (Mustela Putorius), osalla Itä-Euroopasta Aasiaan asuvaan arohilleriin (Mustela Eversmanni) ja osalla amerikkalaiseen mustajalkahilleriin (Mustela Nigripes).

Me täällä Suomessa uskomme vahvimmin fretin periytyvän eurooppalaisesta villihilleristä ja tästä syystä pidämme fretin latinankielistä nimeä, Mustela Putorius Furo, fretin nimenä.

Mitä eroa on fretillä ja hillerillä?

Fretillä ja hillerillä on geneettisesti vain hyvin pieni ero, noin 1%. Sama ero voi olla kuitenkin myös kahden fretin välillä.

Fretti on hilleristä jalostettu kesy muoto, joka on sopiva ihmisen parissa elämiseen. Hillerillä taas on paljon ominaisuuksia, jotka kertovat sen olevan villieläin ja luonnossa hyvin pärjäävä sellainen. Ihminen on yrittänyt saada hilleriä kesyyntymään, mutta tosiasia on että siihen tarvitaan useita sukupolvia. Fretin jalostuksessa hilleriä käytetään silloin tällöin, jotta esimerkiksi metsästysvaistot pysyisivät voimakkaina.

Turkistarhalla elävää frettiä kutsutaan ihmisten kesken usein hilleriksi, vaikka sekin on fretti eli kesyhilleri. Jalostussuunta vain on erilainen, mitä lemmikkifretillä, ja tästä syystä turkisfretin ominaisuudetkin ovat hieman erilaisia.

Hillerillä on frettiin verrattuna enemmän lihasmassaa ja sillä on myös ominaisuus käyttää lihaksistoaan voimakkaammin, mitä fretti käyttää. Hilleri on salamannopea liikkeissään ja hyvin voimakas. Hilleri on myös arka, mutta tarpeen tullen hyvinkin hullunrohkea. Ketteryys, nopeus, voimakkuus ja älykkyys tekevät hilleristä tehokkaan metsästäjän ja pedon.

Usein kuulee sanottavan, että joku haluaa hillerin lemmikiksi. Usein ihmiset luulevat, että hilleri on hieman haasteellisempi versio fretistä. Mitä noista haasteista sitten ajatteleekin, on hillerin käsittelyssä ja hallinnassa otettava aivan erilainen asenne itselle ja nöyrryttävä tuon pienen eläimen edessä. Hilleri elää niin voimakkaasti vaistojen varassa, että käsittely saattaa olla jopa mahdotonta. Hilleri saattaa myös aikuistuessaan erakoitua niin, ettei hyväksy muita eläimiä reviirillään. Hilleri tarvitsee paljon tilaa eikä sitä voi sulkea häkkiin ilman huonoja seurauksia. Kun hilleri puree, se puree joko tappaakseen tai puolustautuakseen.

DSC_0065

Hybridi

Hillerin ja fretin yhdistelmiä, risteytyksiä, kutsutaan hybrideiksi. Hybridit ovat enemmän tai vähemmän villejä tai kesyjä. Elävät enemmän tai vähemmän fretin tai hillerin elämää.

Hybridejä on Suomessakin useammalla lemmikkinä, ja muutama frettikasvattajakin pitää linjoissaan hybridejä.

Mikäli haaveilee hybridistä lemmikkinä, kannattaa olla kasvattajaan yhteydessä ja tutustua pentujen vanhempiin ja mahdollisiin aiempiin pentuihin. Kasvattaja osaa auttaa mieltä painavissa kysymyksissä ja lopulta sen sopivimman pennun valinnassa mikäli katsoo, että tarjolla oleva koti on valmis